Vellamo uudistui

Vellamo sai uuden tyylinsä.

Noh, tuo peruukin leikkaus tekee vähän koulutyttömäisen vaikutelman, mutta kaikkea ei voi saada. Lyhyitä peruukkeja on niin vaikea löytää minään muuna kuin polkkamallisena. Myös silmät vaihtuivat (vähän liiankin) kirkkaan vihreisiin, mutta en onnistunut ottamaan sellaisia kuvia, joissa ne näkyisivät kunnolla.

Ostin myös yhdet tuollaiset converse -tyyppiset tennarit, mutta kuten jo tilatessa arvelin, ne ovat ihan liian isot. Jonkinlaisena rekvisiittana ne vielä jotenkuten toimivat tämäntyyppisissä tarkemmin rajaamattomissa kuvissa.

Pitäisi ottaa enemmän kuvia ilman tukea seisovista tai "kävelevistä" nukeista. Pidän siitä vaikutelmasta, joka niistä parhaimmillaan tulee. Ikään kuin nukke oikeasti olisi menossa johonkin.

Tässä kuvassa tuo tennareiden ylikokoisuus näkyy hyvin, ja Vellamon asento on muutenkin vähän turhan tönkkö.

Vielä yksi sisällä otettu kuva. Voimakkaat varjot ovat nyt päivän sana.

Iplehousen ja Bobobien MSD-vartalot vertailussa

Olen jo aiemmin miettinyt, että haluaisin ottaa kunnolliset vertailukuvat noiden molempien BJD-tyttöjeni vartaloista. Nuo kun sattuvat olemaan tosi erilaiset vartalot. En tiedä kiinnostaako tällainen ketään muuta, mutta itselleni ainakin nukkejen käänteleminen ajatuksen kanssa selvitti vähän sitä, mitkä asiat minulle ovat nukkejen vartaloissa tärkeitä ja mitkä toisarvoisempia.

Vellamolla on siis Iplehousen MSD-kokoinen mobility type -keho large bustilla. Vienan kehosta en tiedä muuta kuin että se on Bobobien. Nivellyksessä ainoat erot ovat siinä, että Vienalla on vyötäröjointti toisin kuin Vellamolla. Lisäksi Vellamon reidet ovat kaksiosaiset liikkuvuuden parantamiseksi. Muotoilussa erot ovat suuria. Vienan keho on melko tasapaksu pötikkä, Vellamo taas on paljon kurvikkaampi ja naisellisempi.

 Ylhäällä vielä lähikuva torsoista.

Suorana istuessaan Vellamo tarvitsee käsien tuen, ettei keikahtaisi taaksepäin. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että reidet ovat varsin pyöreät ja täyteläiset.

Hiukan eteen taipuneensa sen sijaan asento säilyy.

Yläkuvassa näkyy eteentaivutuksen salaisuus. Vellamon reisien sisällä on tuollaiset ulokkeet, joiden on ilmeisesti tarkoitus auttaa reisiä säilyttämään asentonsa.

"Lonkkamaljan" sisällä puolestaan on tuollaisia koloja, joihin reisiulokkeiden olisi tarkoitus eri asennoissa lukittua. Itse en ole kyllä huomannut että näin tapahtuisi käytännössä koskaan, ulokkeet ovat lukittumiseen liian lyhyet.

Sen sijaan tämä on se, mikä usein tapahtuu esim. mekkoa tai housuja pukiessa. Lonkka muljahtaa ulos kuopastaan ja jää jumiin tuosta ulokkeesta. Nyt tähän on jo tottunut, mutta se on silti vähän ärsyttävää.

                                     

Ja näin ulokkeet siis toimivat ja vakauttavat tuon etunoja-asennon.

Polvillaan oleminen onnistuu, mutta asento on aika hutera ja sitä joutuu tasapainottamaan huolellisesti, ennen kuin nukke pysyy paikoillaan.

Kädet taipuvat ihan kivasti.

Ylä- ja alakuvien on tarkoitus havainnollistaa sitä, millaisissa asennoissa kädet pysyvät ilman ulkoista tukea.

Ylävartalo taipuu sivulle, mutta ei luonnollisimmalla mahdollisella tavalla.

Sitten Vienan pariin. Istuminen ilman tukea onnistuu kohtalaisen hyvin, Joskin herkästi syntyy vaikutelma hiukan kumarasta ryhdistä tuosta vyötäröjointista johtuen.

Ja edelleen vyötäröjointin ansiosta eteentaivutuksessa ei ole ongelmia, joskin asentojen esteettisyys on vähän niin ja näin.

Melkoinen voimistelija tämä tyttö.

Polvillaan oleminen onnistuu ja asento on hiukan tukevampi kuin Vellamolla, vaikka Viena muuten on Vellamoon verrattuna räsynukkemainen lötkö (johtuu kyllä pääasiassa löysemmästä stringauksesta). Estetiikasta ei taaskaan voi juuri puhua.

Yllä ja alla käsien liikkeitä. Nivelet eivät taaskaan ole kauneimmillaan. Värimätsin puutteellisuus korostuu näissä kuvissa aika huimasti.

Toisin kuin Vellamon, Vienan ylävartalo ei taivu rintakehäpalan kohdalta juuri ollenkaan, vaan kaikki liike tulee vyötäröjointin kautta.

Ylä- ja alakuvat tuovat esiin itseäni ehkä eniten häiritsevän asian Vienan vartalossa. Erityisesti sääret ja kyynärvarret ovat suorat pötikät vailla muotoilua, ja ranteet sekä nilkat ovat varsin epäesteettiset. Vienan ja Vellamon kädet ovat suunnilleen samankokoiset, mutta olen aina mieltänyt Vienan kämmenen melko leipälapiomaiseksi... Luultavasti paksu ranne korostaa tätä vaikutelmaa.

Jalkaterät ovat suunnilleen samankokoiset, eli MSD:ksi hyvin pienet. Noin 5,3 cm.

Kummankaan nilkat eivät taivu erityisen hyvin. Vellamon jalkaterät lukittuvat tuohon asentoon, Vienallakin ne pysyvät suurin piirtein tuossa kohdassa.

Kun tyypit laittaa isommin asettelematta istumaan, Viena yleensä "lysähtää" tuolla tavalla, kun taas Vellamo on luonnostaan ryhdikkäämpi.

Asettelemalla Vienan saa hiukan luontevampaan asentoon, mutta tietynlainen ryhdittömyys vaivaa häntä kyllä oikeastaan aina. Syytän tästä vyötäröjointtia.

Vellamo istuu luonnostaan hyvin suoraselkäisesti ja napakasti.

Olin jo pukenut nukeille vaatteet kun keksin vielä tehdä yhden asentovertailun. Vellamo pystyy taivuttamaan polviaan aavistuksen säilyttäen samalla istuma-asennon. Viena taas leviää vähän joka suuntaan...

Vienan polvet saa täysin koukkuun vartaloa vasten, mutta tällöin asennon säilyttäminen ilman tukea ei ole mahdollista. Vellamo ei edes tuettuna taivu yhtä paljon.

Näiden kahden vartalon kokemuksella olen sitä mieltä, että esteettisyys on minulle tärkeämpää kuin asentojen monipuolisuus. Minulle riittää varsin vähäinenkin asentorepertuaari, kunhan asennot ovat luontevan oloisia. Sitten asia olisi ongelma, jos olisi tosi nättikroppainen nukke jonka kaikki asennot olisivat jotenkin pökkelön ja elottoman oloisia. 

Vienan kaikki nivelet menevät periaatteessa vaikka kaksinkerroin, kun taas Vellamon liikeradat ovat paljon rajoitetumpia. Itse en kuitenkaan oikein koe hyötyväni Vienan taipuisuudesta, sillä asennot eivät ole niin esteettisiä että niitä tekisi mieli hyödyntää esim. kuvissa. Esteettisesti Vienan isommat ongelmat ovat minun mielestäni käsivarsien ja jalkojen tasapaksu muotoilu, paksut nilkat ja ranteet sekä naisellisten kurvien puute. Minulla on varmaan joku lantiofetissi... Vellamon vartalo taas on estetiikan puolesta minun makuuni lähes täydellinen.

Vellamo ja Vellamon tyyli

Vellamo, Malliltaan Iplehouse JID I on toinen BJD:ni. Kuten nuken esittelysivulla kirjoitin, hankin sen käytettynä oikeastaan hetken mielijohteesta. Nukke oli perusnätti, muuntautumiskykyisen oloinen ja siitä tuli vaikutelma, että se voisi sopia Vienalle kaveriksi.

Alla on yksi ensimmäisiä Vellamosta ottamiani kuvia. Melko tyylitellyn ja tarkoituksellisen epärealistisen Vienan jälkeen Vellamon kasvojen yksityiskohtaisuus ja realistisuus yllätti. Pidän nuken tietynlaisesta surumielisestä ilmeestä, joka mielestäni näkyy esimerkiksi alla olevassa kuvassa.

Mutta. Mitä enemmän nukkea katselin ja kuvasin, sitä enemmän aloin kiinnittää tiettyihin piirteisiin huomiota ei-niin-hyvällä tavalla. Oli pakko myöntää, että pään muotoilussa ja meikissä oli myös sellaisia tekijöitä, jotka eivät ihan kympillä miellyttäneet minua. Kahdessa alakuvassa näkyvät minun silmääni hyvin ne minulle ongelmalliset piirteet.

Söpö suppusuu, nykerönenä ja terhakka ilme... En tiedä mikä siinä on, mutta Vellamo osaa olla söpö myös minulle väärällä tavalla. Pidän monista sellaisista sievistä ja kauniista nukeista jotka varmasti monen mielestä ovat tylsiä, ja omat nukkehahmoni taitavat heijastella omistajaansa siinä, että järjestään kaikki ovat aika kilttejä tyttöjä. Mutta on myös sellaista söpöyttä, joka jollain tavalla ärsyttää minua. 

Mitään oikeaa vikaahan nukessa ei ole, on yleisesti tunnettu tosiasia että nukkemaku on erittäin herkkä asia. Kun kuvailen niitä piirteitä, joihin sopeutuminen minulle on ollut vaikeaa, tiedän että samalla joku muu saattaa nähdä näissä kuvissa jotain ihan muuta.

Kun olin tarpeeksi asiaa tutkinut, minulle alkoi hahmottua, että erityisesti Vellamon melko neliömäinen kasvojen muoto ja hyvin laaja otsa jossa on sekä korkeutta että leveyttä, olivat minulle ongelma. Myös melko suorat kulmakarvat korostavat näitä piirteitä.

Samaan aikaan olen ollut koko ajan tosi innoissani Vellamon kropasta. Tarkemminhan kyseessä on siis Iplehousen mobility-type MSD-kroppa large bustilla. Se on aivan jumalainen. Pidän kurvikkaista vartaloista, ja tästä kropasta löytyy mukavasti lantion kaarta ja reidetkin ovat sopivan täyteläiset. Vellamon vartalo ajoi jatkuvasti nuken hahmosta tekemääni tulkintaa melko itsetietoisen ja aikuistuneen, flirttailevan naisen suuntaan, mutta se naama, voi, se naama! Kuvailin Vellamoa ilman peruukkia (sillä olin jo etukäteen arvellut, että peruukin malli ja väri vielä korostavat kasvonpiirteitä entisestään siihen väärään suuntaan) ja yritin keskittyä saamaan vartalosta irti niitä puolia joista tykkään. Alla olevassa kuvassa näkyy mielestäni vähän sitä aistillisuutta joka minua tässä nukessa viehättää.

Tietynlaisessa valossa ja ilman peruukin myötävaikutusta aloin nähdä Vellamon kasvoilla sitä itsetietoisuutta jota kaipaan. Poskipäiden muoto viehättää minua. Katseeseen saa tietyn arvioivan, raukean vivahteen ainakin tällaisessa terävässä valossa, joka heittää ripsien varjot silmän alle. Näyttää kuin Vellamo siristäisi silmiään hiukan arvioivasti.

Näiden kuvien myötä tajusin, että Vellamolle voisi sopia mahdollisimman lyhyt peruukki. Pidemmistä malleista peruukin täytyy olla ehdottomasti otsatukallinen, sillä jakaus ja kasvojen sivuille laskeutuvat hiukset korostavat leveää ja korkeaa otsaa minun makuuni liikaa. Olen tilannut Vellamolle mustan, polkkamittaisen otsatukallisen peruukin, mutta sitä odotellessa testasin vielä Vienan peruukilla.

Jos otsatukka on ylempänä, Vellamon pikkutyttömäisen söpö ilme säilyy, kuten alakuvasta näkyy. Ilmeisesti kulmakarvojen vaikutusta.

Kun taas peruukin laittaa hiukan alemmas ja kuvakulmaa vaihtaa aavistuksen alaviistoon, ilme muuttuu täysin!

Tämä alkaa olla sitä Vellamoa, joka minuun vetoaa. Taas tuo silmiensiristys -efekti, ja minun silmissäni suunkin ilme on näissä kuvissa aistillisempi, ei sellainen tyttömäinen suppusuu.

Nyt kun olen tässä pitkän postauksen verran haukkunut Vellamon söpöyttä, täytyy kuitenkin loppuun todeta, että juuri tämä moni-ilmeisyys on yksi niitä asioita, joka minua monissa BJD-nukeissa erityisesti viehättää. Kääntelin parin viikon takaisessa miitissä käsissäni yhtä Resinsoulin nukkea (Turre, jos luet tätä niin sori etten muista mitä mallia se Myrtti olikaan...) jonka ilme muuttui pienellä pään liikautuksella ylimielisestä ujoksi. Ja olin aivan haltioissani siitä.

Uutta peruukkia (ja silmiä) odotellessa siis.